tiistai 30. huhtikuuta 2013

Tunnustus


Olen saanut uuden tunnustuksen Villaa sukissa -blogista
Kiitos ja niiaus! :)

Tässä ohjeet haasteeseen:
1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi haasteen sinulle.
2. Valitse 5 blogia (joilla alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Toivo, että ihmiset, joille jätit palkinnon, antavat sen eteenpäin viidelle.
Haasteen kysymykset ovat seuraavat:
 
1. Viisi asiaa, joita tarvitset päivittäin:
 -hygieniavälineet, huulirasva -tai kiilto, yhdessäolo rakkaimpien kanssa,
2kuppia kahvia ja hetki omaa aikaa
esim.käsitöitä tehden tai urheillen.

 2. Viisi kirjaa, joita suosittelet muille:
-tää on aika vaikee...riippuu niin siitä 
kenelle pitäisi suositella.
Käsityökirjoista suosittelen Jan Eaton: 200 virkattua ruutua.
Jos jotain muuta, niin itseltä löytyy paljon
Tommy Hellstenin kirjoja.

 3. Viisi materialistista lahjatoivetta:
 - Viktor&Rolf Flowerbomb -tuoksua pitää olla aina kaapissa!
- samoin Versace Bright crystal -tuoksua
- uusi sohva (hankintalistalla, pitäis vaan ehtiä valitsemaan,
ehkä ensi viikolla!)
- uusi ompelukone
- ja kenkiä ja vaatteita ei ole ikinä liikaa :)


 4. Viisi paikkaa, joissa haluaisit käydä:
-Brasilia, Rio de Janeiro
-Bora Bora
-Budapest (kerran vuodessa, kesällä mennään taas!)
- Kanarian Puerto Rico, johon en ikinä kyllästy
 ja haaveilen aurinkolomasta just nyt!
- Illallinen Näsinneulassa, kahdestaan mieheni kanssa :)


5. Viisi adjektiivia, jotka kuvaavat sinua
Tämän kysymyksen vastuu on miehelläni, jolle annoin tehtäväksi
kuvailla minua. Näin hän sanoi:
-kaunis
-sosiaalinen ja ystävällinen
-pirteä ja iloinen
-lapsirakas
-innovatiivinen

 6. Viisi elämänohjetta, jotka haluat jakaa muille:
-Kerron lempikohtani Yrjö Kokon sadusta,
Pessi ja Illusia.

" Täytyy osata nähdä ruohon sisään, puitten taakse,
järven pohjaan ja luoksepääsemättömien vuorten onkaloihin
ja revontulten kattamien tunturien harjoille,
sillä siellä on paljon sellaista, jota vain kirjailijat aavistavat ja lapset tuntevat.
Vain he aavistavat luonnon monet keijukaiset ja pikku peikot
ja tuntevat luonnossa vilpitöntä iloa ja joskus kammoa, 
sillä he ymmärtävät kukkien ja eläinten kieltä."

Mielestäni tässä on suuri sanoma 
(kunpa kaikki näkisivät maailman lasten silmin). 





     

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti